Kuurojen Liitto on jo yli 120 vuoden ajan puolustanut kuurojen ja viittomakielisten asemaa Suomessa. Olemme Suomen vanhin vammaisjärjestö sekä kielivähemmistöjärjestö: kuurous ja viittomakielet ovat kulkeneet käsi kädessä. Kansalaisjärjestöt, kuten Kuurojen Liitto, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tehtävämme on tuoda päätöksentekoon asiantuntijuuttamme sekä ihmisten kokemustietoa ja sellaisten ryhmien äänet, jotka muutoin jäävät helposti näkymättömiksi.

Kuurojen Liiton hallitus on vakavasti huolissaan STEA:n uusista, tiukentuneista avustuskriteereistä, jotka on valmisteltu sidosryhmiä kuulematta. Uudet kriteerit kohdistaisivat leikkaukset erityisesti järjestöjen vaikuttamistyöhön ja neuvontaan, kattojärjestöihin sekä kieli- ja identiteettiperustaisten vähemmistöjärjestöjen työhön.

Kuurojen Liitto on ainoa valtakunnallinen järjestö, joka tekee laaja-alaisesti työtä eri-ikäisten kuurojen ja viittomakielisten hyväksi. Työmme ytimessä ovat alusta asti olleet kotoperäiset viittomakielet, kuurojen kulttuuri ja syvällinen ymmärrys kuurojen elämästä ja tarpeista. Kuurojen Liitto suojelee viittomakielistä yhteisöä ja varmistaa, että kuurot ja viittomakieltä käyttävät voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti. Työtämme ei voida siirtää toiselle toimijalle tai hyvinvointialueille, eikä sen merkitystä voida mitata vain yksittäisten palveluiden tai hankkeiden kautta. Työmme ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja puolustaa kuurojen ja viittomakielisten oikeuksia.

Vaikuttaminen on tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä. Me kuurot ja viittomakieliset jos ketkä tiedämme, kuinka tärkeää on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Yhteiskunta ei ole aina ymmärtänyt tarpeitamme, kieltämme tai kulttuuriamme. Vielä tänäkin päivänä monet yhteisömme ulkopuoliset hämmentyvät kohdatessaan kuuron. Moni työnantaja epäröi kuuron palkkaamista, koska tietoa kuuroista ei ole riittävästi. Kuurot lapset eivät aina saa mahdollisuutta oppia viittomakieltä, koska sen arvoa ja merkitystä ei ymmärretä. Monet asiantuntijat, jotka eivät itse osaa viittomakieltä, ajattelevat yhä, että vain puhuttu kieli on oikea kieli.

Kuurojen Liiton vaikuttamis- ja neuvontatyö on juuri tällaisia tilanteita varten. Me vähennämme esteitä ja ennakkoluuloja suomalaisessa yhteiskunnassa. Annamme oikeaa tietoa kuuroista, kuurojen rikkaasta kulttuurista ja viittomakielistämme.

Pitkäjänteisen vaikuttamistyömme tuloksena kotoperäiset viittomakielet on saatu Suomen perustuslakiin ja sen turvaksi on sittemmin säädetty viittomakielilaki. Viittomakielen tulkkaus on saatu lakisääteiseksi oikeudeksi, ja Suomessa on koulutettu viittomakielentulkkeja jo 1970-luvun lopulta lähtien. Tulkkauspalvelu mahdollistaa kuuroille yhdenvertaisemman opiskelun, työn, harrastukset ja yhteiskunnallisen osallistumisen. Monissa muissa maissa ammattitasoisia viittomakielentulkkeja ei ole lainkaan tai heitä on vain muutamia.

Kuurojen Liiton vaikuttamistyön ansiosta myös viittomakielen perheopetus on saatu osaksi vammaispalvelulainsäädäntöä. Lisäksi olemme tehneet määrätietoista työtä uhanalaisen suomenruotsalaisen viittomakielen kansallisen elvytysohjelman puolesta.

Nämä saavutukset eivät ole olleet itsestään selviä. Niiden taustalla on ollut pitkä prosessi: olemme tunnistaneet epäkohtia, keränneet tietoa, kontaktoineet poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä, tukeneet yhteisöä ja neuvoneet ihmisiä silloin, kun hätä on ollut suurin.

Kuurojen Liiton hallitus pitää hyvin huolestuttavana, jos sosiaali- ja terveysministerin ohjauksella STEA heikentää järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on vain noin 0,3 prosenttia valtion budjetista, mutta sen tuottama hyöty yhteiskunnalle on moninkertainen avustussummiin nähden. STEA:n ja sitä ennen Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen tuki on ollut työllemme elintärkeää. Riittävä toiminta-avustus on aina luonut edellytykset kuurojen ja viittomakielisten oikeuksien vahvistamiselle, kun taas leikkaukset ovat heikentäneet näitä edellytyksiä. Avustuskriteerejä ei pidä rajata tavalla, joka heikentää järjestötyön toimintaedellytyksiä, sillä niillä on suoria vaikutuksia kuurojen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Lopuksi muistutamme, että Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Sopimus velvoittaa vahvistamaan vammaisten henkilöiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vammaisten henkilöiden kansalaisjärjestöt ovat tässä keskeisessä roolissa.

Kuurojen Liiton hallituksen puolesta vetoan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmaniin: sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Älkää katkaisko sitä.