Kuurojen Liitto korosti kuulemisessa edelleen, että viittomakielisyys molemmilla kotimaisilla viittomakielillä on turvattava prosessin kaikissa vaiheissa ja että prosessi on toteutettava nelikielisesti – suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kaikki voivat seurata, ymmärtää ja osallistua prosessiin yhdenvertaisesti.

”Pidämme lakiesitystä historiallisesti merkittävänä. Kyseessä on ainutlaatuinen prosessi, joka tunnustaa viittomakielisen yhteisön kokemukset ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta”, todetaan Kuurojen Liiton asiantuntijalausunnossa valiokunnalle.

Kuurojen Liittoa edustivat kuulemisessa johtoryhmän jäsenet Markku Jokinen ja Laura Pajunen. Kuulemiseen oli kutsuttu Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat sekä Finlandssvenska teckenspråkiga. Paikalla olivat kaksi ensin mainittua järjestöä. FST:n kuuleminen siirtyi ajankohtaan 5. marraskuuta, koska suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien saatavuusongelmat estivät osallistumisen.

Lakiesityksessä Laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028 (HE 82/2025 vp) käsitellään muun muassa sihteeristön itsenäisyyttä, tiedonkeruuta, tietosuojaa ja aineiston arkistointia.

”Videoidut viittomakieliset aineistot ja henkilöiden tunnistettavuus edellyttävät erityistä huolellisuutta tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Kuulemisista saatava aineisto on keskeinen osa prosessia, ja sen käsittelyn luotettavuus vaikuttaa suoraan koko työn uskottavuuteen”, lausunnossa todetaan.

Kuurojen Liitto pitää lakiesitystä kokonaisuudessaan hyvänä ja toivoo, että eduskunta hyväksyy sen.

”Laki luo hyvän pohjan prosessin toteuttamiselle ja mahdollistaa sen, että kuurot ja viittomakieliset henkilöt voivat osallistua siihen turvallisesti ja yhdenvertaisesti.”

Kuurojen Liiton asiantuntijalausunto on kokonaisuudessaan luettavissa oheisesta liitteestä.