Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma julkistettu

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma julkistettiin 24.9. Valkeassa talossa lähes kolme vuotta sen jälkeen, kun ohjelman laatiminen aloitettiin Språkstyrka-projektin yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan ja Kuurojen Liiton koordinoimaan projektiin osallistuivat Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n lisäksi muun muassa Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Pedersören kunta. Elvytysohjelman tarkoituksena on toimia niin sanottuna tiekarttana kielen tukemiseksi ja vahvistamiseksi, jotta kieli voisi säilyä ja kielen käyttäjien perusoikeudet tulisivat turvatuiksi.

Vuoden 2015 kartoituksen mukaan Suomessa on noin 90 äidinkielistä kuuroa. Suomessa sekä Ruotsissa on myös muita kielen käyttäjiä. Suomenruotsalainen viittomakieli on heille äidinkieli, toinen kieli tai vieras kieli. Tällä hetkellä heidän tarkkaa lukumääräänsä ei tiedetä.

Kaksi selvitystä totuus- ja sovintoprosessin tueksi

Oikeusministeriö on tilannut kaksi selvitystä, joiden tarkoituksena on pohjustaa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamista. Ensimmäinen selvityksen on laatinut Kuurojen Liiton kielineuvonta, ja se käsittelee viittomakielisten tapoja ilmaista kokemaansa sortoa ja loukkauksia sekä näihin liittyviä tunteita. Työtä varten järjestettiin työpajoja, joiden nauhoitteista poimittiin vaikeisiin kokemuksiin liittyviä viittomia ja viitottuja tarinoita. Aineistoa täydennettiin myös poiminnoilla menneitä vääryyksiä käsittelevistä viittomakielisistä ohjelmista. Kieliaineistoa tuotettiin tasavertaisesti sekä suomalaisesta että suomenruotsalaisesta viittomakielestä, ja viittomat sekä viittomakieliset tarinat on julkaistu Suvi-verkkosanakirjassa.

Toinen selvitys koskee viittomakielisen nauhoitteen muuntamista tekstimuotoon, ja sen laatimisesta on vastannut Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Selvityksen tarkoituksena oli löytää laadukkaita ja kustannustehokkaita tapoja muuntaa viittomakielinen tallenne kirjalliseen muotoon. Molemmat selvitykset tulevat toimimaan tärkeinä lähteinä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessissa.

Verkkobileiden 2025 tallenne katsottavissa

Jäivätkö viime viikolla juhlitut Verkkobileet 2025 väliin? Ei hätää, sillä bileiden tallenne on nyt katsottavissa Viittomakielisessä kirjastossa! Voit myös antaa palautetta bileistä oheisen linkin kautta. Tämä todella kannattaa, sillä arvomme kaikkien palautetta antaneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken 22 tunnin Helsinki–Tallinna-risteily 1–4 hengelle A-hytissä Tallink Victorialla!

Vastausaikaa on sunnuntaihin 12.10. saakka.

Kuurojen lehden syksyn numero on ilmestynyt

Vuoden toiseksi viimeisen Kuurojen lehden aiheita ovat muun muassa totuus- ja sovintoprosessin eteneminen, Maija Koiviston uusi väitöstutkimus ja Kuurojen Liiton juhlavuoden tapahtumat. Lehdestä pääsee lukemaan myös yhdysvaltalaisesta vuorikiipeilijäpariskunnasta, joilla on jännittävä tavoite: valloittaa seitsemän maanosan seitsemän korkeinta vuorenhuippua ensimmäisinä kuuroina kiipeilijöinä. Haastateltavana on kuurojendiakoni Seija Einola, joka on tehnyt lähes 35 vuoden uran Helsingin ja Vantaan viittovissa seurakunnissa. Tapahtumasivuilla palataan sote-järjestöjen mielenilmaukseen, kuurojen opetuksen kansainväliseen suurtapahtumaan ja bridgen PM-parikilpailuihin. Mukavia lukuhetkiä!

Suomenruotsalaisten kuurojen muistoja lapsuudesta ja koulusta

Viittomakieliseen kirjastoon on tullut katsottavaksi video vuonna 2001 järjestetystä seminaarista, jossa suomenruotsalaiset kuurot kokoontuivat jakamaan muistojaan lapsuudesta ja kouluajoilta. Tapahtuma tarjosi osallistujille tilaisuuden kertoa omakohtaisia kokemuksiaan, joihin liittyi usein vaikeita ja kipeitä muistoja lapsuudesta, koulunkäynnistä, opettajista sekä oppilasasuntoloiden hoitajista. Kuurojen video oli paikalla dokumentoimassa kertomuksia, ja seminaarista koostettu tallenne tarjoaa tärkeän ja koskettavan näkökulman kuurojen historiaan Suomessa. Videon aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on käynnistynyt.

Teatteri Totin uusi näytelmä

Teatteri Totin uudessa näytelmässä ”Liisa” taiteilija Pekka päättää maalata muotokuvan Liisa Kauppisesta, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä ihmisoikeuksien puolesta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän on toiminut muun muassa Kuurojen maailmanliiton puheenjohtajana sekä YK:n ja WHO:n neuvonantajana. Hän on myös ainoa suomalainen ja pohjoismaalainen, jolle on myönnetty YK:n ihmisoikeuspalkinto.

Mutta miten kuvata yksi ihminen kokonaisuudessaan? Kuka Liisa todella on, ja mitä hänen elämänsä käänteet kertovat hänestä? Se selviää vain katsomalla!

Näytelmän kantaesitys järjestetään 10.10. klo 18.00. Esityspaikkana toimii Valkea talo osoitteessa Ilkantie 4, Helsinki. Perusliput maksavat 30 euroa, ja pääset ostamaan ne alla olevan linkin kautta.