Kulttuurirahoitus, jota Kuurojen Liitto on käyttänyt valtakunnallisten kulttuuripäivien järjestämiseen, evättiin jo toista vuotta peräkkäin. Lehti kertoo siitä, kuinka liitto ja viittomakieliset kulttuurialan toimijat ovat vedonneet valtioon rahoituksen palauttamiseksi ja aloittaneet yhteisen keskustelun kulttuuripäivien tulevaisuudesta.

Tänä vuonna vietetään Carl Oscar Malmin 200-vuotisjuhlavuotta, ja sen kunniaksi lehti kertoo, millainen Malm oli ihmisenä ja miten hänen vaikutuksensa näkyy tänä päivänä. Aikajana Malmin elämästä (1826–1863) kertoo myös hänen vaiheistaan.

Yhdistystarinat-sarjassa on vuorossa CODA-yhdistys, jonka perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Kehu & kiitos -palstalla puolestaan kiitellään Henna Syrjälää, jonka sydämen asia ovat lapset ja nuoret.

Senioreille suunnatun juttusarjan toisessa osassa kerrotaan kuurojenyhdistysten seniorikerhoista. Seniorikerhojen toimintaan osallistumisessa tärkeintä on viittomakielinen seura.

Lehdestä voi lukea myös Harry Malmelinin avaruusharrastuksesta sekä mongolialaisen kuuron naisen polusta viittomakielen tutkijaksi. Kaverijutussa esitellään nelivuotiaat kaverukset, jotka tapasivat ensimmäisen kerran vauvaikäisinä äitiensä kautta.

Uusi palsta esittelee akateemista tutkimusta meillä ja maailmalla. Ensimmäisessä osassa kerrotaan Elin Westerlundin pro gradu -tutkielmasta, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden viittomakielisten ja tulkattujen ohjelmien tarjontaa sekä niihin liittyviä linjauksia.

Tapahtumasivuilla palataan Kuurojen valtakunnallisten kulttuuripäivien tunnelmiin sekä kerrotaan liittokokouksen tapahtumista.

Nuorisopalstalla pohditaan nykyajan keskustelukulttuurin rajoituksia ja kannustetaan nuoria tuomaan rohkeasti esille omat mielipiteensä. Kolumnissa puolestaan kysytään, kuka pitää kuurogeenien puolta, jos emme tee sitä itse.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuurojen lehti on liiton järjestöjulkaisu ja viittomakielisten aikakaus- ja mielipidelehti.