Liitto pitää uudistusta tärkeänä ja pitkään odotettuna askeleena viittomakielten aseman vahvistamisessa sekä viittomakielisten yhdenvertaisuuden edistämisessä. Tarvetta kielitutkinnolle on myös eri alojen ammattilaisilla, jotka työssään käyttävät viittomakieltä. Tutkinnon toimeenpano edellyttää kuitenkin vielä valmistelua muun muassa digitaalisten alustojen, arvioijakoulutuksen ja rahoituksen osalta. Liitto korostaa, että valmistelut tulisi käynnistää viipymättä, sillä tutkinnolle on suuri ja patoutunut tarve.

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit ovat valmistuneet jo vuonna 2019. Juuri julkaistussa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmassa (Revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk) nostetaan esiin tarve kehittää vastaavat myös suomenruotsalaiselle viittomakielelle.

Kuten hallituksen esityksessä todetaan, toimeenpanon tasolla ratkaistavana on vielä monia asioita, koska viittomakielen osalta tutkintoja varten on koko ”polku” em. taitotasokuvaimia ja arviointia lukuun ottamatta rakennettava alusta lähtien.

Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli kansalaisuuden kielitaitoedellytyksenä

Kansalaisuuslakia muutettaessa vuonna 2011 viittomakieli lisättiin kansalaisuuden kielitaitoedellytykseksi, mutta lisääntyneestä maahanmuutosta huolimatta kielitutkintoa ei ole voitu toteuttaa aiemmin.

Kuurojen Liitto on jo yli kymmenen vuoden ajan arvioinut kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten henkilöiden suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taitoa kansalaisuushakemuksia varten, Maahanmuuttoviraston pyynnöstä ja ilman korvausta. Tämä ei ole taloudellisesti kestävää, erityisesti nyt, kun järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat perustyötä.

Edellä mainituista syistä Kuurojen Liitto painottaa, että viittomakielen kielitutkinnon valmistelujen aloittaminen ei voi enää odottaa.