Kuurojen Liitto juhlii tänä vuonna 120-vuotista taivaltaan. Kuurojen oikeuksissa on vuosikymmenten aikana saavutettu paljon, mutta myös menetetty. Viime vuosina suunta on ollut huolestuttava: tulkkauspalvelua on heikennetty, tekstipuhelinpalvelu lakkautettu eikä viittomakieliset 112-hätäpuhelut saaneet jatkoa. Myös viittomakieliasioiden neuvottelukunta lopetettiin. Viittomakielistä opetusta tarjotaan enää harvoissa kouluissa. Viimeisimpänä liiton viittomakielinen kulttuurituotanto menetti rahoituksensa.

Palvelujen alasajot ja leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet viittomakielisten kuurojen yhdenvertaisuutta – erityisesti alueellisissa palveluissa eriarvoisuus on yhä suurta.

Esteet työelämäpalveluissa

Kuurot kokevat epätasa-arvoa työllistymisessä ja työelämäpalveluissa. Työttömyys on moninkertaista valtaväestöön verrattuna, ja ennakkoluulot sekä syrjintä arkipäivää. Työelämäpalveluiden siirryttyä kuntien vastuulle monet kuurot ovat kokeneet palveluiden heikentyneen – saavutettavuuteen ei ole panostettu, eikä viittomakielisten tarpeita tunneta.

Työelämäpalveluiden huono saavutettavuus sekä Kelan tulkkauspalvelujen ongelmat lisäävät esteitä työhakuun. Toimiva työhakuprosessi ja tulkkaus ovat avainasemassa yhdenvertaisessa työmarkkinaosallistumisessa.

Esteet oikeudessa laadukkaaseen opetukseen

Viittomakielisten lasten perheet kohtaavat jatkuvasti esteitä koulupaikan valinnassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vain Helsingissä on keskitetysti opetusta suomalaisella viittomakielellä. Kuntarajat kuitenkin estävät pääkaupunkiseudun muiden lasten pääsyn opetukseen, ja osa perheistä on joutunut muuttamaan Helsinkiin.

Lisäksi opetuksen taso vaihtelee suuresti, eikä yhteisiä valtakunnallisia käytäntöjä ole. Viittomakielen opetuksen saatavuus vaihtelee alueittain, ja vanhemmat joutuvat taistelemaan laadukkaan opetuksen puolesta. Moni lapsi kokee myös yksinäisyyttä vertaistuen puuttuessa.

Esteet palveluiden saavutettavuudessa

Alueelliset erot sote-palveluiden saavutettavuudessa ovat suuria. Vaikka hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön eri puolilla Suomea, monilla paikkakunnilla esimerkiksi takaisinsoittopalvelu on tehnyt asioinnin kuuroille lähes mahdottomaksi. Viittomakielisiä palveluita on harvoin saatavilla, eikä henkilöstöllä aina ole tietoa tulkkausvelvoitteesta.

Alue- ja kuntatason leikkaukset uhkaavat heikentää viittomakielisten palveluita entisestään. Myös järjestöjen tarjoamista palveluista ja vertaistuesta ollaan leikkaamassa lisää. Heikennyksiä on jo nähty kaikilla sektoreilla, ja lisäleikkaukset veisivät kehitystä yhä huonompaan suuntaan.

Kuurojen Liiton liittokokous vaatii, että viittomakieliset kuurot huomioidaan päätöksenteossa kaikilla tasoilla – kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtionhallinnossa. Viittomakielisten palveluja on leikattu jo niin paljon, että monien tilanne on käynyt kestämättömäksi. Aina kyse ei ole rahasta – usein pienetkin muutokset voivat parantaa palveluja ja edistää yhdenvertaisuutta.

Helsingissä 7. kesäkuuta 2025
Kuurojen Liiton liittokokous