Oikeusministeriön mukaan valtioneuvoston yhteydessä toimivia neuvottelukuntia ollaan nyt yleisesti vähentämässä, ja kyseessä on poliittinen linjaus. Ministeriössä on suunnitteilla viittomakieliasioiden neuvottelukunnan ja kieliasiain neuvottelukunnan yhdistäminen, mutta prosessi on edelleen kesken. Oikeusministeriö arvioi, että sen resurssit kohdistuvat tällä hetkellä pääosin viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun.

Kuurojen Liitto ja muut viittomakielialan järjestöt ottivat tiedon mahdollisesta yhdistämisestä järkyttyneinä vastaan. Viittomakieliasioiden neuvottelukuntaa on pidetty tärkeänä välineenä viittomakielisten kielellisten oikeuksien seurannassa sekä merkittävänä yhteistyökanavana viranomaisten ja viittomakielisen yhteisön välillä. Suunnitteilla olevassa yhdistämisessä nähdään riskejä: laajemmassa neuvottelukunnassa voi olla vaikeampaa saada viittomakielisten ääni kuuluviin, ja heidät saatetaan nähdä ensisijaisesti vammaisryhmänä kielivähemmistön sijaan.

Huoli viittomakielisten asemasta

Viittomakieliseen yhteisöön on viime aikoina kohdistunut useita heikennyksiä, ja neuvottelukunnan lakkauttaminen nähdään yhtenä lisäaskeleena tähän suuntaan. Kuurojen Liitto näkee, että päätös koetaan yhteisössä taas uutena vääryytenä, jota tullaan tarkastelemaan myös totuus- ja sovintoprosessin aikana.

Liitto on nostanut esiin myös sen, että viittomakielisiltä puuttuu edelleen lakisääteinen toimielin, kuten saamelaiskäräjät saamelaisille tai Folktinget ruotsinkielisille. Mikäli neuvottelukunnan toiminta ei jatku, viittomakieliset jäävät tältä osin selvästi muita kieliryhmiä heikompaan asemaan.

Oikeusministeriö korostaa, että yhteistyö viittomakielisten kanssa jatkuu neuvottelukunnan tulevaisuudesta riippumatta. Ministeriö on luvannut viedä neuvottelukunnan esiin nostamat näkemykset ja jatkotoiveet poliittiseen käsittelyyn, mutta muistuttaa, että lopullinen päätös tehdään poliittisella tasolla.