Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen avasi lauantain kokouspäivän. Avauksessa vietettiin myös hiljainen hetki poisnukkuneen järjestöaktiivi Esko Sänkiniemen muistolle.

Ensimmäisenä järjestöpäivien aiheena oli totuus- ja sovintoprosessi sekä siihen liittyvä Viitotut muistot -tutkimusraportti. Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen ja johtaja Laura Pajunen olivat poimineet Viitotut muistot -tutkimushankkeen raportista keskeiset kohdat esiteltäviksi.

Pajunen kertoi myös, että totuus- ja sovintoprosessi on uusi asia Suomessa, mutta maailmalla niitä on ollut jo 40 maassa. Viittomakielisiin kohdistuneita vastaavia prosesseja ei ole ollut koskaan aiemmin.

Jokisen mukaan joulukuussa julkaistu raportti tuo nyt päivänvaloon yhteisön kokemat vääryydet, joista viittomakieliset ovat olleet tietoisia. Yllätyksenä tuli ilman lupaa tehtyjen korvaleikkausten määrä.

Myös järjestöneuvos Liisa Kauppinen käytti puheenvuoron Viitotut muistot -raportista. Hänen mielestään tekijät eivät ole ymmärtäneet Kuurojen Liiton merkitystä yhteisössä. Kauppinen korosti, että liittoa täytyy kuulla totuus- ja sovintoprosessissa, koska sillä on jo olemassa yhteydet kuurojenyhdistyksiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Myös puheenjohtaja Aaltonen painotti, että prosessissa pitää kuulua sekä Kuurojen Liiton että koko kuurojen yhteisön ääni.

Edustajat totesivat keskusteltuaan ryhmissä, että tutkimustuloksista ja prosessista tarvitaan runsaasti viittomakielistä tietoa ja keskusteluja, jotta asia voidaan sisäistää. Yhdistysten edustajat ehdottivat muun muassa luentosarjaa ja yhdistysten yhteystyötä. Lisäksi toivottiin medioiden tekevän tv-ohjelmia ja lehtiartikkeleita kuurojen kokemista vääryyksistä. Kuurojen Liiton haluttiin tuottavan lyhyitä tietoiskuja muun muassa Viitotut muistot -raportin kahdeksasta toimenpide-ehdotuksesta eli suosituksesta.

Sekä hallitus että liiton työntekijät ovat valmiita osaltaan lisäämään tietoa ja vierailemaan yhdistyksillä kertomassa prosessista. Tarvitsemme vielä aikaa asian omaksumiseen yhteisön sisällä, minkä jälkeen ollaan valmiita aloittamaan dialogi valtion kanssa.

Vaikuttamistyö aluevaalien jälkeen

Järjestösuunnittelija Iina Uhlenius ja aluetyöntekijä Asta Tikkanen alustivat keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ja aluevaaleista.

Tammikuun aluevaaleissa valittiin valtuustojen jäsenet 21 uudelle hyvinvointialueelle. Helsingin hyvinvointialueella ei vaaleja järjestetty, koska pääkaupunki vastaa edelleen itse näiden palvelujen järjestämisestä.

Aluevaltuustojen työ alkaa 1.3.2022, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vasta ensi vuoden alusta lähtien.

Nyt kun valtuustot on valittu, vaikuttamistyön aika on alkanut. Aluevaaleissa ehdokkaana ollut Irja Seilola ei tullut valituksi, mutta hänellä oli vinkkejä siihen, miten yhdistykset voivat vaikuttaa oman hyvinvointialueensa asioihin. Oman aluevaltuuston jäseniin kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä esimerkiksi, kuinka valtuuston kokoukseen voisi päästä kertomaan viittomakielisten tarvitsemista palveluista. Uhlenius ja Tikkanen muistuttivat, että liiton aluevaaliteesejä kannattaa hyödyntää, kun on yhteydessä päättäjiin.

Lainsäädäntö määrää, että jokaiselle hyvinvointialueelle perustetaan vammais-, nuoriso- ja seniorineuvosto. Kunnalliset vammaisneuvostot jatkavat toimintaansa, mutta niiden edustajista vähintään yksi tullaan valitsemaan hyvinvointialueiden vammaisneuvostoihin. Toivottavasti mukaan saadaan myös viittomakielisiä henkilöitä.

Strategisten tavoitteiden tilannearvio

Kolmantena lauantain järjestöpäivän asiana käsiteltiin liiton strategisia tavoitteita, jotka ovat nyt toista vuotta voimassa. Aiheen alustivat johtajat Kaisa Alanne ja Helena Torboli muistuttamalla, mitä viisi strategista tavoitetta 2021–2025 pitävät sisällään.

Yhdistysten edustajat keskustelivat siitä, onko tavoitteissa päästy eteenpäin ensimmäisen vuoden aikana ja miten jäsenyhdistykset itse voivat toteutumista edistää. Suoraan viittomakielellä saatavat palvelut olisivat parasta, mutta niitä on hyvin vähän tarjolla. Viittomakielisiä työllistämispalveluita kaivattiin lisää Kuurojen Palvelusäätiön Poveri-hankkeen lisäksi. Tulkkauspalvelun toteutuksen onnistumisessa on puolestaan paljon vaihtelua kuntien välillä, kuten myös siinä, onko kunnalla viittomakielistä tiedotusta.

Paljon on vielä yhdessä tehtävää, jotta strategiset tavoitteet saadaan toteutettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhteinen keskustelu jatkuu muun muassa etäyhdistysilloissa, jotka saivat järjestöpäivien edustajilta kiitosta.

Loppusanoissaan puheenjohtaja Jaana Aaltonen kertoi olevansa tyytyväinen järjestöpäivillä käytyyn keskusteluun ja hallituksen siitä saamiin eväisiin päätöksenteon tueksi. Järjestöpäivien juontajana toiminut Teresa Tiainen puolestaan totesi, että edustus oli monipuolinen, kun mukana oli kaiken ikäisiä yhdistysaktiiveja.