Perjantaina 3.2. kokoonnuttiin Tampereen Viittomakielisten tilaan vaihtamaan kuulumisia korona-ajan jälkeen ja pohtimaan yhdistystoiminnan tulevaisuutta: miten saadaan lisää aktiiveja toimintaan ja jäsenmäärä kasvuun. Tunnelma oli lämminhenkinen, ja moni kertoi lopuksi saaneensa hyviä ideoita oman yhdistyksensä toimintaan.

Varsinaisen kokouspäivän avasi lauantaina 4.2. liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen ja tilaisuuden juontajana toimi Aino Laiho.

Viittomakielten elvytystyö

Ensimmäisenä aiheena oli kotimaisten viittomakielten elvytystyö. Paneelikeskustelussa Satu-Maria Turunen (Tampereen kuulovammaisten lasten tuki), Jonas Kemppi (nuorisotoimikunta), Irja Seilola (Viittovat perheet), Jaana Aaltonen, Henna Syrjälä (VIKKE-hanke) ja Heli Romu (SKUL) keskustelivat hallituksen jäsen Mari Virtasen vetämänä lasten ja nuorten tilanteesta ja kertoivat, minkälaista viittomakielistä toimintaa on tarjolla lapsille ja miksi se tärkeää. Lasten viittomakielen tukeminen ja viittomakielinen vuorovaikutus tarvitsee erilaisia foorumeita, kuten monipuolista yhdistys- ja kerhotoimintaa, kielikylpytoimintaa ja nuorten omia tapahtumia. Varhaiskasvatus ja koulu ovat myös tässä avainasemassa. Panelistit pohtivat myös tulevaisuutta: tarvitaan mm. lisää yhteistyötä, nopeaa reagoimista ja perheiden tukemista.

VIKKE-hankkeen Laura Kanto kertoi omassa osuudessaan lasten ja perheiden viittomakielen tilanteesta. Hankkeessa on tehty mm. kartoitus (2020-2021) lasten suomalaisen viittomakielen kehityksestä ja tämän pohjalta on tuotettu opetusmateriaalia sekä toteutettu viittomakielen opetuskokeiluja perheissä. Opetuskokeilut jatkuvat tänä vuonna ja laajenevat myös kouluihin. Hankkeessa koordinoidaan lisäksi ammattilaisten verkostoa. Kanto esitteli myös viittomakieltä omaksuvan lapsen kielipolkua, jonka pohjana on viittomakielen syötös. Tarvitaan siis mahdollisuuksia monipuolisesti käyttää viittomakieltä, ja tähän tarvitaan koko yhteisöä. Viittomakieli tulee myös saada selkeämmin osaksi kuntoutuksen ja opetuksen polkua.

Kielen elvytystyötä syvennettiin vielä johtaja Kaisa Alanteen sekä erityisasiantuntija Annika Aallon ja Finlandssvenska Teckenspråkigan toiminnanjohtajan Magdalena Kintopf-Huuhkan esityksissä. Alanne kertoi kielen uhanalaisuuden kriteereistä ja suomalaisen viittomakielen tilanteesta. Viittomakielet ovat jatkuvasti uhattuina, koska ne eivät siirry automaattisesti sukupolvelta toiselle ja alle 10 % kuuroista lapsista syntyy viittomakieliseen perheeseen. Erityisesti suomenruotsalaisen viittomakielen kohdalla tilanne on vaikea, ja kielen elvytystoimintaa on tehty määrätietoisesti mm. mentorikoulutuksella ja perheiden opetuksella.

Viitotaan yhdessä 2023!

Kuurojen Liitto käynnistää nyt Viitotaan yhdessä 2023 -kampanjan, ja kaikki yhdistykset halutaan mukaan! Kaisa Alanne ja johtaja Helena Torboli heittivät yhdistyksille haasteen: miten voimme kaikki olla mukana tukemassa lapsen kasvua viittomakieliseksi. Torboli vinkkasi, että jäsenjärjestötukea voisi käyttää lasten tapahtumien ja toiminnan järjestämiseksi, ja jo myönnettyihin avustuksiin 2023 voi hakea käyttötarkoituksen muutosta tai hakea lisätukea.

Kampanjasivulta löytyvät materiaalit suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi, linkki ohessa.

Vaikuttamistyö eduskuntavaaleissa

Kuurojen Liiton vaaliteesejä ja vaikuttamistyötä alusti johtaja Laura Pajunen ja esitteli liiton hallitus. Teesejä on neljä:

1. Oikeus viittomakieleen
2. Tulkkauspalvelun luotettavuus
3. Tiedonsaannin turvaaminen
4. Viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi.

Vaaliteeseihin voi tutustua tarkemmin oheisesta linkistä.

Toiminnanjohtaja Markku Jokinen kertoi puolestaan, mitä kaikkea vaikuttamistyötä vaalien osalta tehdään ja kenelle teesejä kannattaa jakaa. Tavoitteena on saada liiton tavoitteita mukaan tulevaan hallitusohjelmaan. Aihe herätti vilkasta keskustelua, ja yhdistysten edustajat kertoivat omista puoluekontakteistaan ja vaikuttamistyöstään.

Lopuksi vaalivaliokunta muistutti vielä Kuurojen Liiton omista vaaleista. Vaalivaliokunta toivoi yhdistyksiltä runsaasti ehdotuksia hallituksen jäseniksi, lisätietoja oheisesta linkistä.

Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Järjestösuunnittelija Iina Uhlenius avasi yhdenvertaisuuden teemaa yhdistystoiminnan näkökulmasta. Onko yhdistys turvallinen tila ja ovatko kaikki sinne tervetulleita?

Opintokeskus Siviksen Lea Lihavainen ja Henriikka Vainio-Östergård kertoivat tarkemmin mitä yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa tarkoittaa. Järjestötoiminnan ydin on yhteisö, ja sosiaalisen kestävyyden edistäminen on toiminnassa tärkeää. Yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat osa tätä. Yhdistyksen toimintakulttuuri on keskiössä ja siihen liittyen on hyvä pohtia mm., onko toiminta oikeasti avointa ja kuinka kohdataan toisia yhdistysarjessa.

Yhdistyksessä on hyvä kiinnittää huomiota päätöksenteon ja tiedottamisen käytäntöihin. Yhdistys voi erimerkiksi laatia toimintaansa yhdenvertaisuussuunnitelman. Vainio-Östergård esitteli myös turvallisen tilan käsitettä; jokaisen tulee tuntea sekä henkistä että sosiaalisesta turvallisuutta yhteisessä tilassa tai toiminnassa.

Lopuksi pohdittiin vielä tapoja, kuinka uusia vapaaehtoisia saataisiin mukaan toimintaan. Tässä auttaa mm. selkeästi organisoitu, mutta toisaalta ajallisesti joustava tehtävänkuva sekä riittävä tuki. Yhdistyksiltä vaaditaan nyt yhteistyötä, ennakointikykyä ja pikaista uudistumiskykyä.

Liiton vapaaehtoistoiminta uudistuu

Vapaaehtoistoiminnassa puhaltavat uudet tuulet! Iina Uhlenius ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Aliisa Lehtonen kertoivat uudesta konseptista: viittomakielinen vapaaehtoistoiminta Viva ja järjestötoiminta yhdistävät nyt voimavaransa, ja uusi nimi on järjestö- ja vapaaehtoistoiminta. Jatkossa Viva-toiminta on kaveritoimintaa ja lisäksi uutena palvelumuotona on tulossa ryhmätoiminta. Myös järjestötoiminnan puolella käynnistetään uusia alueellisia toimintatapoja ja tapaamisia.

Lisätietoja uudistuksesta tulossa lähiaikoina liiton verkkosivulle.

**

Kuvat: Heidi Koivisto Robertson