Opintokeskus Siviksen asiantuntija Annika Tahvanainen-Jaatinen ja Suomen sosiaali ja terveys ry eli SOSTEn lakimies Patrik Metsätähti pitivät verkkoluennon tästä aiheesta. Verkkoluento on tekstitetty suomeksi ja nähtävissä SOSTEn sivulla:

Soste webinaari: Yhdistysten vuosikokoukset poikkeustilan aikana

Yhdistysten kokoukset ovat yleisötilaisuuksia

Lakimies Patrik Metsätähti kertoi luennossaan, että yhdistysten kokoukset luokitellaan yleisötilaisuuksiksi, joita tulee rajoittaa ja välttää nyt poikkeustilan aikana. Toisaalta yhdistyslaissa sanotaan yksiselitteisesti, että yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Yhdistyslaissa, valmiuslaissa tai missään muuallakaan lainsäädännössä ei ole poikkeussääntöä tai sellaista poikkeuspykälää, mikä oikeuttaisi poikkeamaan yhdistyslaista. Eli nämä kaksi asiaa aiheuttavat ristiriidan, johon ei ole yksiselitteistä vastausta.

Yhdistyksen kokouksella on aina oltava aika ja paikka, johon jäsenet voivat tulla päättämään kokousasioista. Etäosallistuminen on sallittu, jos siitä on mainittu säännöissä (Yhdistyslaki 17.2§ à), mutta etäosallistuminen ei koskaan voi olla ainoa kokouksen osallistumistapa. Etäosallistumisesta pitää myös sopia etukäteen. Lisäksi yhdistyslain 23§:n mukaan hallituksen jäsenten valinta, tilintarkastajan valinta ja tilinpäätöksen vahvistaminen eivät ole mahdollisia etäkokouksessa.

Mitä tapahtuu, jos kokouksen siirtää?

Yhdistyksen hallituksen on hyvä huomioida ja tiedostaa, että mikäli kokous siirretään, toimii yhdistys tietoisesti yhdistyssääntöjen ja yhdistyslain 20§:n vastaisesti. Normaalitilanteessa tällainen päätöksen teko ei luonnollisesti tule kyseeseen, koska hallituksen tehtävä on huolehtia yhdistyksen asioita lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla. Nyt eletään kuitenkin poikkeusoloissa, jolloin lainvastaisesti toimiminen voi olla ainoa vastuullinen tapa toimia.

Vaikkei ole poikkeussääntöä, joka oikeuttaa kokouksen siirron, voidaan käytännössä poiketa kokousaikatauluista tilanteessa, joka aiheuttaisi vaaraa jonkun terveellisyydelle tai turvallisuudelle. SOSTE suosittelee kokousten siirtämistä, mikäli niiden pitämisestä voisi aiheutua vaaraa jonkun terveydelle.

Mikäli yhdistyksellänne on joku pakottava syy pitää kokous kaikesta huolimatta – voitte ottaa yhteyttä lakimieheen Metsätähteen ja miettiä yhdessä, ovatko syyt todella niin pakottavia ja jos ovat, kuinka kokous olisi yhdistyslain mukaisesti järjestävissä mahdollisimman turvallisella tavalla.

Pakottava syy voi olla esim. toimintaedellytyksen kannalta välttämätön rahoitus tai sopimussuhteen vaarantuminen. Tällainen on kuitenkin harvinaista.

Vahingonkorvausta ei tarvitse pelätä

Lakimies Metsätähden mukaan yhdistyslaki 39§:n vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole syytä pelästyä eikä kokouksen siirtämisiä pidä jättää tekemättä sen takia, että teoriassa on mahdollista, että hallitus joutuu päätöksestä vahingonkorvausvastuuseen. Vahingonkorvausvastuuta ei voi syntyä, ellei synny jotain vahinkoa. On äärimmäisen harvinaista, että kokouksen siirtämispäätöksestä voisi syntyä jotain vahinkoa. Mikäli teitä huolestuttaa asia, voitte tarvittaessa olla yhteydessä lakimies Metsätähteen, jonka kanssa voitte yhdessä arvioida riskiä ja mahdollista vahinkoa.

• SOSTE:n lakimies Patrik Metsätähti, sähköpostiosoite: patrik.metsatahti@soste.fi

Jos koko hallitus eroaa ennen vuosikokousta, on eroavan hallituksen vastuulla järjestää kokous, jossa uuden hallituksen valinta toteutuu.

Yhdistyslain uudistumishanke

Oikeusministeriössä on käynnissä yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla työryhmä, jossa mietitään ja valmistellaan yhdistyslakiin mahdollisesti tulevia muutoksia. Sen on ollut tarkoitus olla valmis syksyllä 2020, mutta poikkeustilan vuoksi tästä ei ole varmuutta.