Perjantaina 3.2. kokoonnuttiin Tampereen Viittomakielisten tilaan vaihtamaan kuulumisia korona-ajan j\u00e4lkeen ja pohtimaan yhdistystoiminnan tulevaisuutta: miten saadaan lis\u00e4\u00e4 aktiiveja toimintaan ja j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvuun. Tunnelma oli l\u00e4mminhenkinen, ja moni kertoi lopuksi saaneensa hyvi\u00e4 ideoita oman yhdistyksens\u00e4 toimintaan.<\/p>\n
Varsinaisen kokousp\u00e4iv\u00e4n avasi lauantaina 4.2. liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen<\/strong> ja tilaisuuden juontajana toimi Aino Laiho.<\/strong><\/p>\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 aiheena oli kotimaisten viittomakielten elvytysty\u00f6. Paneelikeskustelussa Satu-Maria Turunen <\/strong>(Tampereen kuulovammaisten lasten tuki), Jonas Kemppi <\/strong>(nuorisotoimikunta), Irja Seilola <\/strong>(Viittovat perheet), <\/strong>Jaana Aaltonen, Henna Syrj\u00e4l\u00e4 <\/strong>(VIKKE-hanke) ja Heli Romu<\/strong> (SKUL) keskustelivat hallituksen j\u00e4sen Mari Virtasen<\/strong>\u00a0vet\u00e4m\u00e4n\u00e4 lasten ja nuorten tilanteesta ja kertoivat, mink\u00e4laista viittomakielist\u00e4 toimintaa on tarjolla lapsille ja miksi se t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lasten viittomakielen tukeminen ja viittomakielinen vuorovaikutus tarvitsee erilaisia foorumeita, kuten monipuolista yhdistys- ja kerhotoimintaa, kielikylpytoimintaa ja nuorten omia tapahtumia. Varhaiskasvatus ja koulu ovat my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa. Panelistit pohtivat my\u00f6s tulevaisuutta: tarvitaan mm. lis\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, nopeaa reagoimista ja perheiden tukemista.<\/p>\n VIKKE-hankkeen Laura Kanto<\/strong> kertoi omassa osuudessaan lasten ja perheiden viittomakielen tilanteesta. Hankkeessa on tehty mm. kartoitus (2020-2021) lasten suomalaisen viittomakielen kehityksest\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n pohjalta on tuotettu opetusmateriaalia sek\u00e4 toteutettu viittomakielen opetuskokeiluja perheiss\u00e4. Opetuskokeilut jatkuvat t\u00e4n\u00e4 vuonna ja laajenevat my\u00f6s kouluihin. Hankkeessa koordinoidaan lis\u00e4ksi ammattilaisten verkostoa. Kanto esitteli my\u00f6s viittomakielt\u00e4 omaksuvan lapsen kielipolkua, jonka pohjana on viittomakielen sy\u00f6t\u00f6s. Tarvitaan siis mahdollisuuksia monipuolisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viittomakielt\u00e4, ja t\u00e4h\u00e4n tarvitaan koko yhteis\u00f6\u00e4. Viittomakieli tulee my\u00f6s saada selke\u00e4mmin osaksi kuntoutuksen ja opetuksen polkua.<\/p>\n Kielen elvytysty\u00f6t\u00e4 syvennettiin viel\u00e4 johtaja Kaisa Alanteen <\/strong>sek\u00e4 erityisasiantuntija Annika Aallon<\/strong> ja Finlandssvenska Teckenspr\u00e5kigan toiminnanjohtajan Magdalena Kintopf-Huuhkan<\/strong> esityksiss\u00e4. Alanne kertoi kielen uhanalaisuuden kriteereist\u00e4 ja suomalaisen viittomakielen tilanteesta. Viittomakielet ovat jatkuvasti uhattuina, koska ne eiv\u00e4t siirry automaattisesti sukupolvelta toiselle ja alle 10 % kuuroista lapsista syntyy viittomakieliseen perheeseen. Erityisesti suomenruotsalaisen viittomakielen kohdalla tilanne on vaikea, ja kielen elvytystoimintaa on tehty m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti mm. mentorikoulutuksella ja perheiden opetuksella.<\/p>\n Kuurojen Liitto k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 nyt Viitotaan yhdess\u00e4 2023<\/strong> -kampanjan, ja kaikki yhdistykset halutaan mukaan! Kaisa Alanne ja johtaja Helena Torboli<\/strong> heittiv\u00e4t yhdistyksille haasteen: miten voimme kaikki olla mukana tukemassa lapsen kasvua viittomakieliseksi. Torboli vinkkasi, ett\u00e4 j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6tukea voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lasten tapahtumien ja toiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseksi, ja jo my\u00f6nnettyihin avustuksiin 2023 voi hakea k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muutosta tai hakea lis\u00e4tukea.<\/p>\n Kampanjasivulta l\u00f6ytyv\u00e4t materiaalit suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielell\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ja ruotsiksi, linkki ohessa.<\/p>\n Kuurojen Liiton vaaliteesej\u00e4 ja vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 alusti johtaja Laura Pajunen<\/strong> ja esitteli liiton hallitus. Teesej\u00e4 on nelj\u00e4:<\/p>\n Vaaliteeseihin voi tutustua tarkemmin oheisesta linkist\u00e4.<\/p>\n Toiminnanjohtaja Markku Jokinen<\/strong> kertoi puolestaan, mit\u00e4 kaikkea vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 vaalien osalta tehd\u00e4\u00e4n ja kenelle teesej\u00e4 kannattaa jakaa. Tavoitteena on saada liiton tavoitteita mukaan tulevaan hallitusohjelmaan. Aihe her\u00e4tti vilkasta keskustelua, ja yhdistysten edustajat kertoivat omista puoluekontakteistaan ja vaikuttamisty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Lopuksi vaalivaliokunta muistutti viel\u00e4 Kuurojen Liiton omista vaaleista. Vaalivaliokunta toivoi yhdistyksilt\u00e4 runsaasti ehdotuksia hallituksen j\u00e4seniksi, lis\u00e4tietoja oheisesta linkist\u00e4.<\/p>\n J\u00e4rjest\u00f6suunnittelija Iina Uhlenius<\/strong> avasi yhdenvertaisuuden teemaa yhdistystoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Onko yhdistys turvallinen tila ja ovatko kaikki sinne tervetulleita?<\/p>\n Opintokeskus Siviksen Lea Lihavainen<\/strong> ja Henriikka Vainio-\u00d6sterg\u00e5rd<\/strong> kertoivat tarkemmin mit\u00e4 yhdenvertaisuus j\u00e4rjest\u00f6toiminnassa tarkoittaa. J\u00e4rjest\u00f6toiminnan ydin on yhteis\u00f6, ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden edist\u00e4minen on toiminnassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat osa t\u00e4t\u00e4. Yhdistyksen toimintakulttuuri on keski\u00f6ss\u00e4 ja siihen liittyen on hyv\u00e4 pohtia mm., onko toiminta oikeasti avointa ja kuinka kohdataan toisia yhdistysarjessa.<\/p>\n Yhdistyksess\u00e4 on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja tiedottamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Yhdistys voi erimerkiksi laatia toimintaansa yhdenvertaisuussuunnitelman. Vainio-\u00d6sterg\u00e5rd esitteli my\u00f6s turvallisen tilan k\u00e4sitett\u00e4; jokaisen tulee tuntea sek\u00e4 henkist\u00e4 ett\u00e4 sosiaalisesta turvallisuutta yhteisess\u00e4 tilassa tai toiminnassa.<\/p>\n Lopuksi pohdittiin viel\u00e4 tapoja, kuinka uusia vapaaehtoisia saataisiin mukaan toimintaan. T\u00e4ss\u00e4 auttaa mm. selke\u00e4sti organisoitu, mutta toisaalta ajallisesti joustava teht\u00e4v\u00e4nkuva sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 tuki. Yhdistyksilt\u00e4 vaaditaan nyt yhteisty\u00f6t\u00e4, ennakointikyky\u00e4 ja pikaista uudistumiskyky\u00e4.<\/p>\n Vapaaehtoistoiminnassa puhaltavat uudet tuulet! Iina Uhlenius ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Aliisa Lehtonen<\/strong> kertoivat uudesta konseptista: viittomakielinen vapaaehtoistoiminta Viva ja j\u00e4rjest\u00f6toiminta yhdist\u00e4v\u00e4t nyt voimavaransa, ja uusi nimi on j\u00e4rjest\u00f6- ja vapaaehtoistoiminta. Jatkossa Viva-toiminta on kaveritoimintaa ja lis\u00e4ksi uutena palvelumuotona on tulossa ryhm\u00e4toiminta. My\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6toiminnan puolella k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n uusia alueellisia toimintatapoja ja tapaamisia.<\/p>\n Lis\u00e4tietoja uudistuksesta tulossa l\u00e4hiaikoina liiton verkkosivulle.<\/p>\n **<\/p>\n Kuvat: Heidi Koivisto Robertson<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" J\u00e4rjest\u00f6p\u00e4iv\u00e4t toteutettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa hybriditapahtumana, ja edustajia oli sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella yhteens\u00e4 27. Lis\u00e4ksi mukana oli liiton hallitus, johtoryhm\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":5274,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-5262","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jarjestopaivat","px-4 sm:px-4 md:px-8 lg:px-12 xl:px-24"],"acf":[],"yoast_head":"\nViittomakielten elvytysty\u00f6<\/h2>\n
Viitotaan yhdess\u00e4 2023!<\/h2>\n
Vaikuttamisty\u00f6 eduskuntavaaleissa<\/h2>\n
\n
Yhdenvertaisuus j\u00e4rjest\u00f6toiminnassa<\/h2>\n
Liiton vapaaehtoistoiminta uudistuu<\/h2>\n