Helsinki keskitt\u00e4\u00e4 viittomakielisen varhaiskasvatuksen elokuusta 2024 alkaen Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4elle, p\u00e4iv\u00e4koti Taneliin. Lehden asiantuntija-artikkelissa kerrotaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neest\u00e4 vuosikausien taistelusta.<\/p>\n
Teemasivuilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n haasteita, joita kohdataan parinmuodostuksessa pieness\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Osa haluaa olla vapaaehtoisesti yksin, mik\u00e4 voi johtua siit\u00e4kin, ett\u00e4 vaihtoehtoja kumppaniksi on niin v\u00e4h\u00e4n. Yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ja arvopohjaa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kumppania valitessa.<\/p>\n
Viittomakielisen kirjaston kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Yhdistystarinat-sarjassa on vuorossa ensi vuonna 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Viittovat perheet ry. Valtakunnallisen yhdistyksen ideana on tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 paikallisten kuurojenyhdistysten kanssa. Kehu & kiitos -palstalla kiitell\u00e4\u00e4n C. O. Malm -keskus ry:t\u00e4, jolla on my\u00f6s erilainen toimintatapa kuin perinteisill\u00e4 yhdistyksill\u00e4, koska j\u00e4seniksi p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskelleet viittomakieliset ammattilaiset.<\/p>\n
Lapsille ja nuorille suunnatulla Kaverijuttuja-palstalla Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4en koulun luokkakaverit Maisa Nyberg<\/strong> ja Nikosija Suokas<\/strong> kertovat yst\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n. Identiteetti-palstalla puolestaan viittomakielinen kuuleva Johanna Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong> kertoo, kuinka h\u00e4nen identiteettins\u00e4 on muovautunut. Sepp\u00e4l\u00e4 on soda eli kuuron henkil\u00f6n kuuleva sisarus.<\/p>\n Joulukuussa 2023 tehtiin historiaa, kun Nina Sivunen<\/strong> v\u00e4itteli ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisena syntym\u00e4kuurona viittomakielisen\u00e4 tohtoriksi. V\u00e4it\u00f6stilaisuus oli itsess\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa pidettiin t\u00e4ysin viittomakielinen v\u00e4it\u00f6stilaisuus. Sivunen kertoo lehdess\u00e4 tutkimuksestaan ja v\u00e4it\u00f6stilaisuuden kulusta.<\/p>\n Lehden haastattelussa on my\u00f6s Leena K\u00f6ykk\u00e4<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli yli 35 vuotta Tampereella sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4, melkein koko sen ajan viittomakielisten ja kuurosokeiden kanssa. Lis\u00e4ksi on esittelyss\u00e4 uusin liiton hallituksen j\u00e4sen, Sein\u00e4joella asuva Olli Katainen<\/strong>.<\/p>\n Tapahtumasivuilla palataan viittomakielten p\u00e4iv\u00e4n webinaariin, jossa julkistettiin Vuoden viittomakieliteko 2023 -palkinnon voittajaksi Miguel Peltomaa<\/strong>. Vuosien ajan Peltomaa on vaikuttanut monin tavoin viihde-, taide- ja kulttuurialalla ja tuonut viittomakielt\u00e4 tutummaksi suomalaisille. Tapahtumasivuilta l\u00f6ytyy my\u00f6s tietoa tulevista Kuurojen Liiton tapahtumista ja vertaiskursseista.<\/p>\n <\/p>\n Nelj\u00e4 kertaa vuodessa ilmestyv\u00e4 Kuurojen lehti on liiton j\u00e4rjest\u00f6julkaisu ja viittomakielisten aikakaus- ja mielipidelehti.<\/em><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lehden numerossa 1\/2024 kerrotaan muun muassa viittomakielisen varhaiskasvatuksen keskitt\u00e4misest\u00e4 Helsingiss\u00e4, parinmuodostuksesta kuurojen yhteis\u00f6ss\u00e4 ja tuoreesta filosofian tohtorista.<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":46499,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[1581],"acf":[],"yoast_head":"\n