Tutkimushankkeen nimen\u00e4 on Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteis\u00f6\u00f6n kohdistuneet oikeudenloukkaukset. Tutkimushanke tuottaa tietoperustaa, jota sovintoprosessin suunnittelussa ja toimeenpanossa tarvitaan.<\/p>\n
Hankkeen toteuttaa viiden tutkimusinstituution konsortio, johon kuuluvat Helsingin yliopisto (HY), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tampereen yliopisto (TAU), Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak) ja It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF). Konsortiota johtaa HY, jossa sijaitsee ainoana Suomessa vammaistutkimuksen oppiaine. Hankkeen johtajana toimii vammaisuustutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui<\/strong> (HY). H\u00e4n on muun ohessa tutkinut kuuroja naisia. Maija Koivisto<\/strong> (HY) ja Suvi-Maaria Tepora-Niemi<\/strong> (HY) vastaavat p\u00e4\u00e4osasta fokusryhm\u00e4keskusteluja ja kuurojen ihmisten henkil\u00f6kohtaisista haastatteluista. He ovat keskeisess\u00e4 roolissa my\u00f6s aineiston analysoinnissa. Koivisto on viittomakielinen kuuro tutkija, joka tutkii k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa v\u00e4it\u00f6skirjahankkeessaan kuuroihin kohdistuneita avioliittokieltoa, pakkosterilisaatioita ja -abortointeja. Tepora-Niemi on vammaistutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan tutkija. Tepora-Niemen ja tutkimusprofessori Heikki Hiilamon<\/strong> (THL) sosiaalipolitiikan asiantuntemus vahvistaa aineiston analyysi\u00e4. Heid\u00e4n asiantuntemustaan hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n, kun henkil\u00f6kohtaisten kertomusten havainnot yhdistet\u00e4\u00e4n yhteiskuntapolitiikan tason kehityskulkuihin.<\/p>\n Merja Tarvainen<\/strong> (UEF) on tehnyt vammaistutkimusta narratiivisin menetelmin sosiaality\u00f6n alalla. H\u00e4nen ty\u00f6panoksensa on t\u00e4rke\u00e4 sen varmistamiseksi, ett\u00e4 hankkeessa analysoidaan arkaluonteisia ja eettisesti herkki\u00e4 tietoja huolellisesti ja metodologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta onnistuneesti. Tutkija, dosentti P\u00e4ivi Rain\u00f2<\/strong> (Humak) on viittomakielten ja viittomakielisen yhteis\u00f6n demografiseen ja historialliseen tutkimukseen sek\u00e4 kuulovammaisten kielelliseen saavutettavuuteen erikoistunut kielitieteilij\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 avustavat viittomakielen tulkkauksen lehtorit, Juha Manunen<\/strong> ja Marjukka Nisula<\/strong> (Humak), joista Manunen kuuluu kohdeyhteis\u00f6\u00f6n. Heid\u00e4n asiantuntemuksensa avulla verkkokysely, muu tiedonkeruu ja tiedon levitt\u00e4minen kohdeyhteis\u00f6ss\u00e4 toteutetaan sek\u00e4 suomalaisella ett\u00e4 suomenruotsalaisella viittomakielell\u00e4. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen<\/strong> (TAU) ja v\u00e4itellyt tutkija Niina Meril\u00e4inen<\/strong> (TAU) tuovat ryhm\u00e4\u00e4n oikeustieteen ja ihmisoikeuspolitiikan osaamista. He vastaavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n lainopillisesta analyysist\u00e4 sek\u00e4 sovintoprosessin asiantuntijoiden fokusryhm\u00e4haastattelusta, joiden avulla j\u00e4sennet\u00e4\u00e4n oikeudenloukkauksen k\u00e4sitett\u00e4 ja analysoidaan sovintoprosessin toteuttamista.<\/p>\n Hankkeen ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 laajasti kohdeyhteis\u00f6\u00f6n kohdistuneita oikeudenloukkauksia 1900-luvun alusta alkaen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti sek\u00e4 sit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kohdeyhteis\u00f6n mahdollisuuksiin osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, miten oikeuksienloukkaukset ovat vaikuttaneet kuurojen ja viittomakielisen yhteis\u00f6n edellytyksiin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan. Lis\u00e4ksi hankkeessa tarkastellaan kohdeyhteis\u00f6n ylisukupolvisia kokemuksia oikeudenloukkauksien vaikutuksista yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6tasolla. Tietoa tarvitaan sek\u00e4 suomalaista ett\u00e4 suomenruotsalaista viittomakielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. Kohdeyhteis\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muun muassa kuurojen vanhempien kuulevat lapset (ns. codat, children of deaf adults).<\/p>\n – Olemme innoissamme ja eritt\u00e4in motivoituneita \u2013 tottakai. Osa tutkijoistamme ovat viittomakielisen yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ja heill\u00e4 on omakohtaisia kokemuksia ja muistoja my\u00f6skin t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4. Silti t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa olemme tutkijoina kuuntelijoita, kun yrit\u00e4mme nostaa esille kohdeyhteis\u00f6\u00f6n kohdistuneita oikeudenloukkauksia. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti t\u00e4rke\u00e4, koska kuurot ja viittomakieliset ihmiset ovat yhteiskuntamme j\u00e4seni\u00e4. Ensisijaisesti t\u00e4m\u00e4 on Suomen historian, nykyp\u00e4iv\u00e4n ja tulevaisuuden tutkimusta, mutta meid\u00e4n mielest\u00e4mme tutkimuksen tuloksilla ja sen j\u00e4lkeisell\u00e4 sovintoprosessilla voi olla jopa globaaleja vaikutuksia. Odotamme kovasti viittomakielisen yhteis\u00f6n tapaamista, kertoo apulaisprofessori Hisayo Katsui.<\/p>\n Tutkimushanke kest\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden kes\u00e4kuusta vuoden 2021 joulukuuhun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan valtioneuvosto k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteis\u00f6\u00f6n kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama tutkimushanke pohjustaa sovintoprosessia tuottamalla tietoa muun muassa siit\u00e4, miten kohdeyhteis\u00f6 suhtautuu sovintoprosessiin. <\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":6199,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1848,1850],"acf":[],"yoast_head":"\nMit\u00e4 hankkeessa tutkitaan?<\/h2>\n