{"id":4737,"date":"2020-02-05T08:13:37","date_gmt":"2020-02-05T06:13:37","guid":{"rendered":"https:\/\/kuurojenliitto.fi\/?page_id=4737"},"modified":"2020-09-16T15:19:01","modified_gmt":"2020-09-16T12:19:01","slug":"viittomakieliset","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kuurojenliitto.fi\/viittomakieliset\/","title":{"rendered":"Viittomakieliset"},"content":{"rendered":"\n\n
\n
\n
\n

Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Kuuroutta voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta kuurot itse pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n ensisijaisesti kieli- ja kulttuuriv\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4, viittomakielisin\u00e4.<\/p>\n <\/div>\n \n <\/div>\n\n<\/section>\n\n\n\n

\n\n
\n
\n\n
\n
\n \n
\n \"\"\n <\/figure>\n <\/div>\n <\/div>\n\n <\/div>\n \n
\n

Ketk\u00e4 ovat viittomakielisi\u00e4?<\/h2>\n

Viittomakielisist\u00e4 osa oppii viittomakielen jo kotona kuuroilta vanhemmiltaan. Enemmist\u00f6 kuuroista syntyy kuitenkin kuuleville vanhemmille, joille avautuu lapsen kautta mahdollisuus oppia uusi kieli. My\u00f6s kuulolaitetta tai sis\u00e4korvaistutetta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t voivat olla viittomakielisi\u00e4. Viittomakielisyys ei riipu kuulon asteesta, vaan ratkaisevaa on viittomakielen k\u00e4ytt\u00f6 ja yhteis\u00f6\u00f6n samaistuminen.<\/p>\n

\u00c4idinkielen\u00e4\u00e4n suomalaista viittomakielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 on noin 5 500, ja heist\u00e4 kuuroja on noin 3 000. Osa Suomen viittomakielisist\u00e4 on suomenruotsalaisia. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suomenruotsalaista viittomakielt\u00e4 ja asuvat p\u00e4\u00e4asiassa Etel\u00e4-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kuuroja heist\u00e4 on noin 100.<\/p>\n

Kuurojen vanhempien kuulevista lapsista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s englanninkielest\u00e4 poimittua lyhennesanaa CODA tai coda (Children of Deaf Adults). Kuurojen kuulevista sisaruksista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 SODA tai soda (Siblings of Deaf Adults).<\/p>\n

Kuurosokeista henkil\u00f6ist\u00e4 osa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viittomakielt\u00e4 tunto- ja liikeaistien v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

Mink\u00e4laista on kuurojen kulttuuri?<\/h2>\n

Kuurojen kulttuurin elinehtoja ovat viittomakieli ja yhteis\u00f6llisyys. Kuurojenyhdistyksi\u00e4 on kutsuttu kuurojen “toiseksi kodiksi”. Ne ovat aina olleet paikkoja, joissa viittomakieli ja kuurojen kulttuuri kukoistavat. Arjessa mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen on v\u00e4h\u00e4n, toista viittomakielist\u00e4 kuuroa ei aina ole omalla ty\u00f6paikalla ja naapurustossa. Yhdistykset tarjoavat kuuroille ennen kaikkea sosiaalista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, mutta my\u00f6s tietoa, edunvalvontaa, kulttuuria ja harrastuksia.<\/p>\n

Kulttuuriel\u00e4myksi\u00e4 viittomakielell\u00e4 tarjoavat mm. Kuurojen Liiton kulttuurituotanto, Teatteri Totti ja osuuskunta Ursa Minor.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys ei tunne maiden rajoja<\/h2>\n

Kuuroilla on kautta historian ollut paljon kansainv\u00e4lisi\u00e4 kontakteja. Vaikka viittomakieli ei ole kansainv\u00e4list\u00e4, on kommunikointi vaivatonta ja kuurot matkustelevatkin paljon maailmankansalaisina. Nuoret liikkuvat sujuvasti sek\u00e4 kuurojen ett\u00e4 kuulevien maailmassa ja yhteydenpito hoituu verkossa. Kokemukset el\u00e4misest\u00e4 kuulevien parissa ja el\u00e4m\u00e4ntapa yhdist\u00e4v\u00e4t viittomakielisi\u00e4 yli kansallisten rajojen.<\/p>\n <\/div>\n\n