Kesto: 06:55
Tekstitys: Ei tekstitystä
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Saavatko viittomakieliset palvelua omalla kielellään? Humak toteuttaa oikeusministeriön viittomakielibarometrin

Viittomakielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään.

Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien tällä kyselytutkimuksella on seurattu neljän vuoden välein kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa ruotsin ja suomen osalta. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Saamebarometri otettiin käyttöön vuonna 2016. Nyt kun vuonna 2020 on kulunut viisi vuotta viittomakielilain voimaantulosta, on ensimmäistä kertaa vuorossa viittomakielibarometri, jossa selvitetään suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tilannetta.

Kaikkia viittomakielisiä kutsutaan osallistumaan kyselyyn

Kyselytiedote lähetetään syksyn aikana postitse niille, jotka ovat merkinneet väestörekisteriin äidinkielekseen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen. Heidän lisäkseen kaikkia muitakin, jotka käyttävät viittomakieltä äidinkielenään, pyydetään osallistumaan verkkokyselyyn.

Eri lakien mukaan viittomakieliset palvelut tulisi turvata, mutta miten on käytännössä? Tätä selvitetään nyt. Itse kyselyyn voi vastata tietoturvallisella verkkosivulla, jossa kysymykset ovat sekä kirjoitettuna että viitottuna, suomeksi/ruotsiksi ja suomalaisella/suomenruotsalaisella viittomakielellä. Vastata voi sekä kirjoittaen että viittoen.

Mitä barometrissä kysytään?

Barometrissä kysytään muun muassa miten vastaajia kohdellaan viittomakielisinä henkilöinä esimerkiksi terveyspalveluissa tai vanhustenhuollossa; saavatko vastaajat tietoa viittomakielellä viranomaisten verkkopalveluista; miten viittomakielisen lapsen päivähoito ja peruskouluopetus on järjestynyt. Kysymyksiä on yhteensä 45, joten vastaamiseen kannattaa varata aikaa. Kysymyksiin voi myös vastata ”en osaa sanoa”, sekin on tärkeää tietoa.

On tärkeää, että kutsun saaneet viittomakieliset vastaavat kyselyyn, sillä tutkimus dokumentoi viittomakielisten arkikokemuksia ja tekee ne näkyväksi.

– Mielestäni tämä kysely on äärimmäisen tärkeä. Voit kyllä valittaa sosiaalisessa mediassa huonosta palvelusta, mutta mihin valitus menee? Tämän kyselyn tulokset menevät perille oikeusministeriöön, eduskuntaan ja hallitukseen, painottaa Humakin tutkija Päivi Rainò.

Loppuraportti on tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä kirjallisesti molemmilla kansalliskielillä ja tämän lisäksi laaditaan yhteenvedot keskeisistä tuloksista molemmilla viittomakielillä.

Mikäli tarvitset apua kyselyyn vastaamisessa tai sinulla on kysyttävää koskien viittomakielibarometria, voit olla yhteydessä tutkimusryhmään:
Tutkija Päivi Rainò, paivi.raino@humak.fi, +358 400 349 201
Juha Manunen, juha.manunen@humak.fi, +358 400 349 332
Liisa Halkosaari, liisa.halkosaari@humak.fi, +358 400 349 392