Kesto: 06:17
Tekstitys: Ei tekstitystä
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Puheenaiheena viittomakielisten lasten kielellinen kehitys

Kuurojen Liiton kulttuurituotannon, HUMAKin ja kulttuurikeskus Stoan 1.3. yhteistyössä järjestämän HELsign -tapahtuman yhtenä ohjelmanumerona nähtiin paneelikeskustelu aiheena viittomakielten omaksuminen ja kehitys lapsilla. 

Keskustelua veti Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Laura Kanto ja keskustelijoina olivat Helinä Mellanen, Pirkko Selin-Grönlund, Jaana Keski-Levijoki ja Maija Koivisto.

Keskustelussa tuotiin esiin lukuisia näkökulmia lasten viittomakielen  omaksumisesta ja kehityksestä. Keskustelussa pohdittiin esimerkiksi sitä keitä ovat viittomakieltä käyttäviä lapsia ja heidän perheitään ja sitä, millä lailla lasten viittomakieli kehittyy. Lisäksi keskusteltiin muun muassa lainsäädännöstä, asenteista ja kielellisestä syrjinnästä. Paneelikeskustelu oli vuorovaikutteinen, sillä yleisö pystyi osallistumaan lähettämällä viestiseinälle kysymyksiä ja avainsanoja.

Paneelikeskustelussa nostettiin esiin tärkeä huomio, että viittomakieli ei haittaa puhutun/kirjoitetun kielen oppimista, kuten usein pelätään. Viittomakielestä voi olla paljon hyötyä esimerkiksi matematiikan opiskelussa. Pirkko Selin-Grönlund kuvaili, että kielten kehittyminen on verrattavissa suksiin, jotka menevät hiihtäessä vuorotellen eteenpäin. Molemmille kielille tulee hetkensä, jolloin ne harppaavat eteenpäin. Jotta lapsen kielet kehittyisivät, hänen pitää päästä paikkoihin, joissa käytetään hänen kieliään monipuolisesti.

Jyväskylän yliopiston VIKKE-hanke

Keskustelussa sivuttiin myös VIKKE-hanketta, jossa arvioidaan ja kartoitetaan viittomakielisten lasten kielellistä kehitystä ja tukitoimenpiteitä. Kysyimme Laura Kannolta, mitä VIKKE-hankkeelle kuuluu.

– Arviointityökalu on valmistunut, eli nyt pystymme näitten työkalujen avulla arvioimaan 8kk-15v ikäisten lasten viittomakielen kehitystä. Nyt on meneillään kartoitus, jossa tavoitteena on kartoittaa vähintään sadan lapsen suomalaisen viittomakielen taitoa. Tuloksista voidaan nähdä mikä on viittomakieltä käyttävien perheiden ja lasten tilanne tänä päivänä, kertoo Kanto.

Seuraavassa, eli kolmannessa vaiheessa pohditaan, millaisia tukitoimenpiteitä lapset ja perheet tarvitsevat.

– Alustavasti olemme miettineet, että tarvittaisiin erilaisia opetusmateriaaleja ja ohjeistuksia perheiden viittomakielen opetukseen, jatkaa Kanto.

Hankkeen tämänhetkinen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vastikään on saatu tieto, että hankkeen seuraava vaihe on saanut rahoituksen STEAlta. Jyväskylän yliopisto toteuttaa hankkeen yhteistyössä Niilo Mäki Insituutin kanssa. Myös muun muassa Kuurojen Liitto ja Kuurojen Palvelusäätiö ovat mukana hankkeessa.