Kesto: 3:43
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Oikeus viittomakieleen uhkaa jäädä pois vammaispalvelulaista

Kuulovamma-alan järjestöjen Kumpparit-verkosto on vedonnut sosiaali- ja terveysministeriöön, että se tarkistaisi valmisteilla olevan vammaispalvelulain ”valmennus ja tuki”–kokonaisuuden.

Kevään 2021 kuulemistilaisuuksissa esitellyissä pykäläversioissa valmennus ja tuki oli erotettu omiksi pykälikseen, ja edelliseen hallituksen esitykseen sisältynyt subjektiivinen oikeus kielen ja kommunikointikeinojen opetukseen oli järjestöjen yllätykseksi muuttunut ehdolliseksi. Lain yksityiskohtaisia perusteluja ei kuulemistilaisuuksissa esitelty lainkaan.

Useita perusoikeuksia koskeva tuen saanti ei voi olla ehdollista tai sidoksissa asiakassuunnitelman ”onnistumiseen”, sillä viranomaisten tietoisuus aiheesta on valitettavan heikkoa (ks. mm. Oikeusministeriön Viittomakielibarometri 2020). Vammaisella lapsella tulee olla oikeus saada oppia vuorovaikutuksessa tarvittava kieli tai kommunikointikeino varhaislapsuudessa muiden lasten tavoin. Tästä ei säädetä missään muualla lainsäädännössämme, joten säännös on sisällytettävä vahvasti ja selkeästi valmennusta ja tukea koskevaan asiakokonaisuuteen.

Aiempi esitys oli kattavampi

Hallituksen esitys kaipaa vielä täsmennyksiä, jotta YK:n vammaissopimuksen kielellisiin oikeuksiin ja kielelliseen saavutettavuuteen liittyvät periaatteet toteutuisivat. Muuten on riskinä, että viitottua kieltä tai puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiokeinoja käyttävät henkilöt menettävät mahdollisuutensa osallistua yhteiskuntaan. Perustuslaki kuitenkin säätää julkisen vallan yleisestä velvollisuudesta turvata perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi näyttää olevan ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Kumpparit-verkoston mukaan aiempi, valitettavasti rauennut hallituksen esitys vammaispalvelulaiksi oli paljon kattavampi. Järjestöt toivovat, että samoja tekstejä hyödynnettäisiin edelleen lainvalmistelussa.

– Lainsäädäntö ei tällä hetkellä turvaa oikeutta tulla viittomakieliseksi. Vasta perusopetuksessa kiinnitetään huomiota viittomakielen opetukseen lakitasolla ja tämä on aivan liian myöhään. Meillä ei ole varaa siihen, että yksikään lapsi jää ilman toimivaa kielitaitoa, Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg toteaa. – Nyt olisi tärkeää, että uuteen vammaispalvelulakiin saadaan kuulovammaisena syntyneen lapselle subjektiivinen oikeus saada viittomakielen opetusta mahdollisen kuulonkuntoutuksen rinnalla. Tällä hetkellä mahdollisuus viittomakielen opetukseen riippuu täysin kunnan määrärahoista ja siksi perheet ovat eriarvoisessa asemassa asuinkuntansa takia. Uuteen lakiin tämä seikka täytyy korjata.

Viranomaiset tarvitsevat lisää tietoa lasten tarpeista

Viittomakielen opetus ja kommunikointikeinojen ohjaus ovat tärkeitä myös siksi, että ilman niitä lapsella ei ole mahdollisuutta ilmaista tarpeitaan edes omille vanhemmilleen, saati palveluissa, kuten esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää kuulla myös lasta itseään ikätasoisesti, jotta palvelut järjestyvät hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden.

Lapsen kuulemisessa on tarvittaessa käytettävä tulkkausta, mutta viranomaisten tietoisuus tästä on yllättävän heikkoa, kuten oikeusministeriön viittomakielibarometri 2020 osoittaa. Kumpparit-verkosto esittää, että kieleen ja kommunikointikeinoihin liittyvää tietoa ja osaamista on jaettava viranomaisille nykyistä enemmän esimerkiksi Vammaispalvelujen käsikirjassa.